Selviytyminen on toimintakyvyn ylläpitoa

Varusteet eivät selviydy puolestamme.

Ne auttavat vain, jos keho jaksaa, mieli pysyy mukana ja perusasiat ovat kunnossa. Lämpö. Neste. Ravinto. Lepo. Järjestys. Kyky jatkaa, vaikka olosuhteet eivät ole mukavat.

Puolustusvoimien Selviytymisen käsikirja 2024 määrittelee selviytymisen käytännöllisesti. Kyse ei ole yksittäisestä tempusta tai eräromantiikasta, vaan toimista, joilla ihminen pysyy lämpimänä, ylläpitää nestetasapainonsa, saa riittävästi ravintoa ja säilyttää toimintakykynsä eri tilanteissa. Käsikirja korostaa myös, että selviytymistaidot eivät ole irrallisia taitoja, vaan osa taistelijan jokapäiväistä elämää.

Tämä on hyvä lähtökohta myös meille muille.

Valmius ei ala ääritilanteesta.
Se alkaa tavallisesta päivästä.

Siitä, miten huollamme itsemme.
Miten harjoittelemme.
Miten pidämme huolta vieressä olevasta.

Toimintakyky on kokonaisuus

Ihminen ei toimi pelkällä tahdolla.

Väsymys, kylmä, kuuma, kipu, nälkä, jano, märät vaatteet, raskas kantamus ja epävarmuus vaikuttavat kaikki samaan asiaan: siihen, pystymmekö toimimaan järkevästi.

Käsikirjan mukaan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky kulkevat käsi kädessä. Univaje, epäsäännöllinen nesteen ja ravinnon saanti, kannettava varustus ja sääolosuhteet heikentävät suorituskykyä. Hyvä fyysinen kunto ja kyky sietää rasitusta tukevat myös psyykkistä toimintakykyä. Vastaavasti nälkä ja jano voivat heikentää mieltä niin, että halu jatkaa vähenee.

Tämä on yksinkertainen asia, mutta helposti unohtuu.

Kun ihminen väsyy, hän tekee huonompia päätöksiä.
Kun jalat kastuvat, liike hidastuu.
Kun neste jää juomatta, ajatus sumenee.
Kun ruoka jää syömättä, mieli kapenee.

Siksi selviytyminen ei ole vain metsässä pärjäämistä. Se on toimintakyvyn ylläpitoa ennen kuin toimintakyky alkaa laskea.

Mieli väsyy, jos perusta pettää

Käsikirja nostaa esiin myös mielen reaktiot haastavissa tilanteissa. Pelko, turhautuminen, yksinäisyyden tunne, ajantajun katoaminen, apatia, aggressiivisuus ja väsymys ovat mahdollisia reaktioita, kun ihminen joutuu vaikeisiin olosuhteisiin. Niiden tunnistaminen vähentää stressiä ja auttaa toimimaan.

Tässä on tärkeä oppi.

Meidän ei tarvitse teeskennellä, että mikään ei tunnu missään.

Kylmä tuntuu.
Väsymys tuntuu.
Epävarmuus tuntuu.
Nälkä ja jano tuntuvat.

Kyse ei ole tunteiden poistamisesta. Kyse on siitä, että osaamme jatkaa oikein niiden kanssa.

Harjoittelu tekee tilanteesta tutumman. Kun olemme vaihtaneet märät sukat ennen kuin on pakko, säätäneet vaatetusta ennen hikoilua, juoneet ennen janoa ja syöneet ennen romahdusta, teemme saman todennäköisemmin myös silloin, kun ympärillä on painetta.

Valmius syntyy toistosta.

Koulutus ja harjoittelu luovat varmuutta

Puolustusvoimien käsikirja tiivistää asian selvästi: kuormitustekijöitä tunnistamalla voidaan vähentää niiden vaikutusta ja niistä syntyvää stressiä. Avaintekijöinä ovat koulutus ja harjoittelu, jotka luovat varmuutta ja luottamusta omiin taitoihin erilaisissa sääolosuhteissa ja tilanteissa.

Tämä erottaa valmiuden mielikuvasta.

Mielikuva ostetaan.
Valmius harjoitellaan.

Hyvä varuste voi olla tarpeellinen. Mutta se ei korvaa taitoa. Uusi takki ei auta, jos ei ymmärrä kerrospukeutumista. Kallis reppu ei auta, jos se on pakattu huonosti. Keitin ei auta, jos sitä ei ole käytetty pimeässä, kylmässä tai väsyneenä.

Pienet harjoitukset riittävät alkuun.

• Kävele sateessa ja opettele pitämään vaihtovaatteet kuivina.
• Pakkaa reppu aina samalla tavalla.
• Opettele syömään ja juomaan rytmissä, ei vasta pakon edessä.
• Tarkista jalat ennen kuin rakko estää liikkeen.
• Käy läpi, mitä kannat taskuissa, repussa ja autossa.

Ei draamaa.
Ei teatteria.
Vain toistoa.

Neljä asiaa, joista pidetään huolta

Käsikirjan toimintamalli rakentuu SSVR-periaatteelle: suoja, sijainti, vesi ja ruoka. Sen järjestys on samalla tärkeysjärjestys. Ensin suoja. Sitten sijainti. Sen jälkeen vesi. Lopuksi ruoka. Malli perustuu niin sanottuun kolmosen nyrkkisääntöön: ihminen selviytyy noin kolme minuuttia ilman happea, kolme tuntia ilman suojaa, kolme päivää ilman vettä ja kolme viikkoa ilman ruokaa.

Tätä voi soveltaa myös arjessa ja harjoittelussa.

Suoja tarkoittaa sitä, että pysymme lämpiminä, kuivina ja toimintakykyisinä. Sää ei ole tausta. Se vaikuttaa kaikkeen.

Sijainti tarkoittaa ymmärrystä siitä, missä olemme, miten liikumme ja miten palaamme. Kartta, kompassi, maaston lukeminen ja reitin valinta ovat perustaitoja.

Vesi tarkoittaa nestetasapainoa. Jano tulee usein myöhässä. Erityisesti kylmässä juominen unohtuu helposti.

Ruoka tarkoittaa energiaa. Nälkä ei vaikuta vain kehoon. Se vaikuttaa myös mieleen ja päätöksentekoon.

Kun nämä neljä ovat kunnossa, ihminen pystyy jatkamaan. Kun yksi niistä pettää, muutkin alkavat horjua.

Rutiini pitää joukon kasassa

Yksi käsikirjan käytännöllisimmistä kohdista liittyy päivittäiseen toimintakyvyn tarkastamiseen. SSVR-periaatetta voidaan soveltaa arjen huoltoon: säänmukainen pukeutuminen, hygienia, neste ja ravinto. Käsikirja korostaa myös säännöllisen tarkastuksen merkitystä, jotta paleltumat, rakot, hiertymät, nestehukka ja muut toimintakykyä heikentävät vaivat havaitaan ajoissa.

Tässä on paljon opittavaa.

Toimintakyky ei pysy yllä sattumalta.
Se pysyy yllä, kun sitä tarkastetaan.

Ovatko sukat kuivat?
Milloin joimme viimeksi?
Onko joku hiljentynyt tavallista enemmän?
Onko joku kylmissään, mutta ei sano sitä?
Onko ruoka jäänyt syömättä?
Onko jalassa hiertymä, joka pitäisi hoitaa nyt eikä huomenna?

Tällainen tarkastus ei ole suuri ele. Se on pieni tapa. Juuri siksi se toimii.

Arjen sovellus: yhden päivän huoltorutiini

Tätä artikkelia ei tarvitse jättää ajatuksen tasolle. Seuraavan harjoituksen, retken, reserviläistapahtuman tai pitkän ulkopäivän aikana voi käyttää yksinkertaista rutiinia.

Aamulla: tarkista sää, vaatetus, juoma, ruoka ja jalkineet.
Liikkeessä: säädä vaatetusta ennen hikoilua. Juo ennen selvää janoa.
Tauolla: lisää vaatetta ajoissa. Syö vähän. Katso sukat ja jalat.
Illalla: kuivaa varusteet. Täydennä juoma. Pakkaa tavarat takaisin samaan paikkaan.
Seuraavana aamuna: aloita uudestaan.

Tämä ei näytä suurelta.
Se on silti valmiuden ydintä.

Osallistuminen riittää, mutta harjoittelu ratkaisee

Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Kaikilla ei ole samaa taustaa, tehtävää tai kokemusta. Se ei ole este.

Tärkeämpää on, että osallistumme. Opimme. Kysymme. Harjoittelemme. Pidämme huolta omasta toimintakyvystä ja autamme muita pitämään omastaan.

Potero Standardin linjassa valmius ei ole esitys. Se ei ole kovuuden näyttämistä. Se on tavallisia tekoja ennen kuin niitä tarvitaan.

Selviytyminen ei ala siitä, että kaikki menee pieleen.

Se alkaa siitä, että pidämme itsemme kunnossa silloin, kun kaikki on vielä hyvin.

Kuivat sukat.
Juotu vesi.
Syöty ateria.
Tarkistettu reppu.
Harjoiteltu taito.
Rauhallinen mieli.

Valmius on arkea.
Ja arki on paikka, jossa se rakennetaan.

Lähteet

Puolustusvoimat / Maavoimat. Selviytymisen käsikirja 2024. Erityisesti johdanto sekä luvut 1.1 ja 1.2: selviytymisen määritelmä, toimintakyky, fysiologiset ja psykologiset reaktiot sekä SSVR-periaate.

Potero Standard Brand Book v1.1. Brändin sävy, sisältölinja, turvallisuusrajaukset ja sidonnaisuuden selkeyttäminen.

Huomautus

Potero Standard on itsenäinen yhteisölähtöinen brändi. Emme ole Puolustusvoimien virallinen toimija, tuote tai yhteistyökumppani. Tämä artikkeli perustuu julkisesti saatavilla olevaan lähdeaineistoon ja on tarkoitettu yleiseksi tietosisällöksi. Toimi aina voimassa olevan lain, viranomaisten ohjeiden, turvallisuusohjeiden ja maanomistajan oikeuksien mukaisesti.