Maasto muuttaa sään paikallisesti

Lämpömittari ei kerro, miltä ulkona tuntuu. Viiden asteen pakkanen tuntuu kuuden metrin sekuntituulessa seitsemäntoista asteen pakkaselta.

Viimaindeksi yhdistää lämpötilan ja tuulen

Viimaindeksi on taulukko, jossa luetaan kahta lukemaa yhtä aikaa. Ylimmältä riviltä katsotaan todellinen ilman lämpötila ja vasemmasta sarakkeesta tuulen nopeus. Risteyskohta kertoo, miltä ilma tuntuu iholla.

Taulukko jakaa olot vyöhykkeisiin sen mukaan, kuinka kovalle kylmä käy paljaalle iholle. Pelkkä lämpötila kertoo siis vain puolet aina, kun tuulee. Lukemat luetaan yhdessä, ei kumpaakin erikseen.

Tuuli ja sade painavat muita ilmiöitä enemmän

Sääolot vaikuttavat toimintakyvyn ylläpitoon paljon. Sään ilmiöistä merkittävin vaikutus on tuulella ja sateella.

Talvella tuuli tekee pakkasesta purevamman. Sade taas kastelee sekä varusteet että maaston, jossa liikutaan. Kaksi ilmiötä kohdistuu eri asiaan: Tuuli ihoon, sade varusteisiin.

Ilmankosteus muuttaa sitä, miltä ulkoilman lämpötila iholla tuntuu. Kuiva sää ja matala ilmankosteus tuntuvat miellyttävämmiltä kuin kostea ilma. Kostea sää tekee helteestä raskaamman ja hidastaa varusteiden kuivumista. Hitaampi kuivuminen kannattaa laskea mukaan jo silloin, kun sää näyttää lämpimältä.

Vesistö ja korkeusero tekevät oman säänsä

Suomen maasto vaihtelee hyvin paljon, ja maastotyyppi vaikuttaa paikalliseen pienilmastoon. Sama sää toteutuu eri maastossa eri tavalla.

Saaristossa meren läheisyys ja sisämaassa suurten järvien läheisyys voimistavat tuulia. Veden ja soiden lähellä ilmankosteus nousee ympäristöä korkeammaksi, joten sumua muodostuu siellä useammin.

Vesistön oma lämpötila vaikuttaa ympäröivän alueen lämpötilaan. Kylmä järvi viilentää yllään olevaa ilmaa. Syksyllä lämmin järvi taas hidastaa hallan muodostumista lähimaastossa.

Korkeuserot vaikuttavat samaan tapaan. Tavallisesti lämpötila laskee ylöspäin mentäessä, ja siksi tunturin laella on muutaman asteen kylmempi kuin sen alla olevassa maastossa. Lämmin ilma on kylmää kevyempää, joten se nousee ja kylmä ilma laskeutuu vastaavasti. Korkeuserot voivat siksi kääntää järjestyksen toisin päin. Selkeänä ja tyynenä yönä kylmä ilma valuu painanteisiin, ja silloin ylhäällä on lämpimämpää kuin alempana. Ilmiötä kutsutaan inversioksi, ja talvella se tuntuu tunturialueilla melko paljon.

Yöpaikka valitaan maaston mukaan

Korkealla kohdalla on kuivaa ja tuulista. Painanteen pohjalla yö on purevan kylmä, siellä on hyttysiä ja vesi kerääntyy maaston alimpiin kohtiin.

Hyvä paikka on siis kuivempi, lämpimämpi ja suojaisampi kuin ympäristönsä. Kaikki kolme eivät toteudu ylimmällä kohdalla yhtä aikaa, koska sama korkeus, joka pitää paikan kuivana, tuo mukanaan myös tuulen. Painanne jätetään silti vedelle ja hyttysille.

Lähteet

• Selviytymisen käsikirja (2024), sivut 18 ja 19. Puolustusvoimien julkinen opas.