Miten Suomen reservi toimii ja ketkä siihen kuuluvat?

Suomen reservi koostuu asevelvollisista, jotka ovat suorittaneet palveluksensa ja kuuluvat reserviin ikärajaan asti. Ikäraja on 65 vuotta vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneillä, ja kertausharjoituksiin määrätään vain reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus.

Kuka on asevelvollinen

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan maanpuolustukseen. Asevelvollisuus koskee suomalaisia miehiä. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Hakuaika päättyy 15. tammikuuta, ja tiedotus- ja valintatilaisuus järjestetään huhtikuussa.

Palvelusajat

Asevelvollinen palvelee joko aseellisena tai aseettomana, ja palvelusaika riippuu tehtävästä.

Palvelusaika Tehtävät
165 päivää Miehistötehtävät
255 päivää Erityistaitoja vaativat tehtävät ja aseeton palvelus
347 päivää Upseeri- ja aliupseerikoulutus sekä vaativat tehtävät

Siviilipalvelus kestää 347 päivää. Lähde: Puolustusvoimat, Finnish conscription system.

Palveluksen jälkeen reserviin

Palveluksen suorittanut siirtyy reserviin. Reservissä ollaan ikärajaan asti, ja reserviläinen voidaan kutsua kertausharjoituksiin. Kertausharjoituksia on miehistössä enintään 80 tai 150 päivää ja aliupseereilla ja upseereilla enintään 200 päivää.

Kutsu ei mene jokaiselle. Kertausharjoituksiin määrätään jatkossakin vain reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Kutsun jälkeisistä vaiheista kertoo erillinen opas: Kertausharjoituskutsu tuli, mitä tapahtuu seuraavaksi?

Yläikäraja nousi 65 vuoteen

Ennen muutosta miehistö kuului reserviin 50-vuotiaaksi ja aliupseerit ja upseerit 60-vuotiaaksi. Vuoden 2026 alusta reserviin kuuluu sen vuoden loppuun, jona täyttää 65 vuotta. Muutos koskee kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.

Reservi kasvaa viiden vuoden siirtymäkauden aikana 125 000 asevelvollisella ja on vuonna 2031 noin miljoona ihmistä. Lähde: Valtioneuvosto, esitys reserviläisiän nostosta 65 ikävuoteen.

Reservi ja sodan ajan vahvuus ovat eri luvut

Nykyinen sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, eikä se muutu ikärajan noston myötä. Reservi on tätä suurempi, koska kaikilla reserviläisillä ei ole sodan ajan sijoitusta. Ikärajan noston tarkoitus on pitää avainreserviläiset, kuten kokeneet kouluttajat ja viestintä- ja lääkintätehtävien osaajat, Puolustusvoimien käytettävissä myös poikkeusoloissa. Lähde: Ruotuväki, reservin yläikärajan nosto.

Mitä tästä kannattaa muistaa

  • Reserviin kuulutaan 65 vuoden ikään, vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneillä.
  • Kertausharjoituksiin kutsutaan vain sodan ajan sijoituksen saaneita.
  • Reservin koko ja sodan ajan vahvuus ovat eri asia.

Pakkauslistoilta unohtuvat usein kulutustarvikkeet: Kulutustarvikkeet unohtuvat varustelistoilta. Vaate tehdään tilauksesta: Hupparit.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan reserviläinen kuuluu reserviin?

Sen vuoden loppuun, jona täyttää 65 vuotta. Ikäraja koskee vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia. Aiemmin reserviin kuuluttiin miehistössä 50-vuotiaaksi ja aliupseereina ja upseereina 60-vuotiaaksi.

Kutsutaanko jokainen reserviläinen kertausharjoitukseen?

Ei. Kertausharjoituksiin määrätään vain reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Reservin ikärajan nosto ei muuta tätä.

Kuinka monta kertausharjoituspäivää reserviläiselle voidaan määrätä?

Miehistössä enintään 80 tai 150 päivää, aliupseereilla ja upseereilla enintään 200 päivää. Luvut ovat kertausharjoitusten enimmäismääriä.

Kuinka suuri Suomen reservi on?

Reservin koko kasvaa noin miljoonaan ihmiseen vuoteen 2031 mennessä, kun ikärajan nosto lisää siihen 125 000 asevelvollista viiden vuoden siirtymäkaudella. Sodan ajan vahvuus on eri luku ja pysyy 280 000 sotilaassa.

Takaisin blogiin