Kylmä haittaa jo ennen pakkasta

Talvi on Suomen vuodenajoista pisin. Maan lounaisosissa se kestää noin sata päivää ja Lapissa noin kaksisataa.

Kymmenen asteen lämpö vaikuttaa jo tekemiseen

Kylmä alkaa haitata toimintaa jo kymmenen asteen lämmössä. Koko maassa lämpötila on tämän rajan alapuolella seitsemästä kymmeneen kuukautta vuodessa.

Pakkasta on selvästi harvemmin. Pitkän ajan keskiarvoina lämpötila pysyy nollan alapuolella kolmesta ja puolesta seitsemään kuukautta vuodessa maan osasta riippuen.

Näiden kahden luvun väliin jää se osa vuodesta, jolloin kylmä vaikuttaa tekemiseen ilman pakkasta. Kymmenen asteen lämpö ei tunnu talvelta, mutta tekemisen kannalta se on jo kylmä. Ota se huomioon jo syksyn plusasteissa, älä vasta ensimmäisenä pakkasaamuna.

Talvi alkaa eri aikaan maan eri osissa

Talven alku ja pituus määräytyvät lämpötilan ja lumipeitteen mukaan. Lapissa talvi alkaa tavallisesti lokakuun puolivälissä, muualla Suomessa marraskuun aikana ja lounaisessa saaristossa vasta joulukuussa.

Meri ja sisävedet hidastavat talven tuloa. Sama hitaus näkyy talven kylmimmässä kohdassa: Se osuu tavallisesti tammikuun loppuun, mutta rannikolla ja saaristossa vasta helmikuun alkuun, koska meri jäähtyy hitaasti.

Sisämaan ja rannikon ero näkyy myös siinä, kuinka paljon lämpötila vaihtelee ja kuinka paljon lunta sataa. Sisä-Lapissa lämpötila voi laskea viidenkymmenen asteen pakkaseen.

Lapin ja lounaisen saariston välillä talven alkua erottaa siis noin kaksi kuukautta. Sama harjoitusviikonloppu on marraskuussa eri asia maan eri päissä.

Routa ja lumi muuttavat maaston

Routa ulottuu Etelä-Suomessa 0,2-0,4 metrin syvyyteen ja Pohjois-Suomessa 0,5-0,9 metriin. Maalaji vaikuttaa syvyyteen, ja vaihtelu vuosien ja paikkojen välillä on suurta.

Alkutalven pakkasten kovuus ja pakkasjaksojen pituus ratkaisevat osansa. Eniten routaan vaikuttaa kuitenkin lumi. Jos pysyvä lumi sataa maahan, joka ei ole vielä routaantunut, routa voi jäädä koko talveksi ohueksi.

Routa kovettaa maan, joka muuten ei kantaisi. Liikkuminen helpottuu.

Pysyvä lumipeite tulee rannikolle joulu- tai tammikuussa ja Pohjois- ja Itä-Suomeen jo loka- tai marraskuussa. Etelä-Suomesta lumi sulaa maalis- tai huhtikuussa, pohjoisesta ja idästä vasta toukokuussa. Paksuimmillaan lumi on maaliskuun puolivälissä: Itä- ja Pohjois-Suomessa keskimäärin 60-90 cm ja lounaassa 20-30 cm.

Lumen paksuus vaihtelee vuosien välillä samaan tapaan kuin roudan syvyys. Keskiarvo kertoo siis, mihin kannattaa varautua, ei sitä, mitä maastossa on ensi maaliskuussa.

Pimeä kuuluu talveen

Pitkä hämärän ja pimeän jakso vaikeuttaa toimintaa. Napapiirin pohjoispuolella osa talvesta on kaamosta, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Maan pohjoisimmissa osissa kaamos kestää 51 päivää.

Etelä-Suomessa lyhin talvipäivä on noin kuusi tuntia pitkä. Lumi kuitenkin valaisee yötä, koska luminen pinta heijastaa valoa.

Valon määrä muuttuu talven mittaan kahdesta suunnasta: Päivä lyhenee, ja lumi tuo osan valosta takaisin.

Talvi ei siis ala kalenterista. Se alkaa lämpötilasta ja lumesta, ja molemmat tulevat maan eri osiin eri aikaan.

Lähteet

• Talvikoulutusopas (2004), sivut 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Puolustusvoimien julkinen opas.